Työyksinäisyys
Työyhteisössä koettu yksinäisyys koskettaa jo noin 25 prosenttia suomalaisista työssäkävijöistä. Yksinäisyys ei ole pelkästään harmin paikka eikä vain yksinäisen oma ongelma. Sen mahdolliset valtavat seuraukset vaikuttavat koko työyhteisöön.
Yksinäisyys on epämiellyttävä tuntemus, joka johtuu sosiaalisesta vajeesta. Ihmisellä on toiveita sosiaalisten tarpeidensa täyttymisestä, mutta nykyiset ihmissuhteet eivät kata näitä tarpeita. Yksin oleminen eli sosiaalinen eristäytyminen on eri asia kuin yksinäisyys, sillä ihminen voi viihtyä yksin ja hakeutua olemaan yksin. Yksinäisyys kuitenkin on aina epätoivottua. Työyksinäisyys on tätä työkontekstissa.
Voi olla, ettei työntekijä löydä luotettuja ystäviä työpaikalta. Tai voi olla, ettei hän saa ääntään kuuluviin päätöksentekotilanteissa. Joillekin työyksinäisyys muodostuu etätyöhön eristäytymisen seurauksena. Polkuja työyksinäisyyteen on useita.
Pitkittyneeseen, krooniseen yksinäisyyteen liittyy ajatusvääristymiä. Puhutaan kognitiivisen tason muutoksista, haitallisista ajattelumalleista. Tällaisesta yksinäisyydestä kärsii noin 10 % väestöstä ja myös työssäkävijöistä. Heillä voi olla masennusta ja ahdistusta, joiden käsitteleminen yhdessä yksinäisyyden kokemuksen purkamisen kanssa voi olla paras lääke.
Mutta hyvin suuri osa työyksinäisyyden kokemuksista voitaisiin ehkäistä yksinkertaisesti työyhteisön vuorovaikutusta muuttamalla. Se, miten kohtaamme toisia työntekijöitä, sanoitamme arvostusta ja tarjoamme vuorovaikutukseen osallistumisen mahdollisuuksia, on merkityksellistä yksinäisyyden minimoinnin kannalta.
Joissain työyhteisöissä ihmiset eivät saa ollenkaan palautetta työstään, eli he eivät koskaan kuule, ovatko toimineet oikein, väärin, hyvin vai huonosti — silloin vaikuttaa siltä, ettei kukaan ole edes huomannut omaa työtä.
Tällainen näkymättömyys on myrkkyä hyvinvoinnille.
Työyksinäisyyden haittavaikutuksiin lukeutuvat työsuorituksen ja sitoutumisen heikentyminen, stressi, uupumus, sairauspoissaolot, auttamishalukkuuden väheneminen, tiedon jakamisen estyminen, irtisanoutumishalukkuuden kasvaminen, fyysisen terveyden heikkeneminen, kognitiivinen heikkeneminen sekä työn imun väheneminen.
Tämä olotila on siis yhteydessä hyvin suureen osaan aikamme työelämän vitsauksista, mutta toistaiseksi ilmiöön on puututtu hälyttävän vähäisesti.
Lisätietoja:
Jos haluat kuulla lisää työyksinäisyydestä ja sen ehkäisemisestä ja vähentämisestä, varaa rento etäkahvittelu tai lukaise blogitekstini ja pro graduni aiheesta. Voit myös vilkaista mediayhteistöitä alta.
Yhteistyöt työyksinäisyydestä
-
HR-viesti
Annoin HR-ammattilaisille suunnattuun mediaan työyksinäisyydestä haastattelun. Tsekkaa helmikuussa ilmestynyt 1/2024 -numero.
-
Specia - Asiantuntijat ja esihenkilöt ry
Kirjoitin järjestölle marraskuussa 2023 artikkelin esihenkilön mahdollisuuksista vähentää työyksinäisyyttä tiimissään ja omakohtaisesti. Työyksinäisyyden vähentäminen: mitä esihenkilö voi tehdä?
-
Uppoava laiva -podcast
Annoin työelämäaiheiseen podcastiin taustahaastattelun lokakuussa 2023 ilmestynyttä Työyksinäisyys-aiheista jaksoa varten.
-
Elävää työelämää -verkosto
Kirjoitin Elävää Työelämää® -verkoston blogiin pohdiskelevan vieraskynätekstin. Yksinäisyys töissä kuihduttaa koko työelämää
-
Podcast-vierailu
Vierailin Taitava Työkaveri -podcastissa keskustelemassa työyksinäisyydestä. Kuuntele muita jaksoja täältä.
-
Prologos ry - ProBlogi
Kirjoitin viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkimusta edistävän yhdistyksen blogiin tekstin graduni pohjalta. Työyksinäisyyttä torjutaan vuorovaikutuksella.
-
Meidän yhteistyömme?
Jos haluaisit työyksinäisyydestä artikkelin, blogitekstin, haastattelun tai podcast-vierailun, ole yhteydessä!