Mitä on hyvä vuorovaikutus?

(Lukuaika 3 min)

Kyky kommunikoida hyvin on ratkaiseva tekijä ihmisen elämänkulun muotoutumisessa. Se, kuinka ilmaiset itseäsi ja olet kanssakäymisessä muun maailman kanssa, määrittää lukuisia tärkeitä elämänvaiheitasi, päätöksiäsi ja tavoitteidesi saavuttamisen todennäköisyyttä. Rakkautta, työtä, ystävyyksiä. Tässä tekstissä väitän, että hyvän vuorovaikutuksen ”reseptin” tuntemus lisää mahdollisuuksia hyvän ja toivotunlaisen elämän saavuttamiseen.

Miten kommunikoidaan hyvin?

Katsotaan silmiin, puhutaan selkeästi, seisotaan ryhdikkäästi? Joskus se tosiaankin on näin yksinkertaista, mutta perusjututkin usein unohtuvat työ- ja muissa kiireissä. Perheen, ystävien ja työtovereidenkin kesken muodostuu rooleja ja kaavoja, joihin lukkiudutaan jopa loppuiäksi.

Kaavoja olisi aika ajoin kuitenkin hyvä ravistella, vaikkapa palauttamalla mieleen juuri näitä perusasioita. Ne rakentuvat hyvän vuorovaikutuksen määrittelystä, tavoitteiden pohtimisesta ja omien tarpeiden tunnistamisesta – ja kunnioittamisesta.

Tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus

Hyvä vuorovaikutus on tehokasta ja tarkoituksenmukaista [1]. Saattaa kuulostaa kalsealta, mutta tämän kliinisen oloisen määrittelyn sijoittaminen tiettyyn kontekstiin tekee siitä helpommin lähestyttävän. Niin treffeillä, neuvotteluissa, hautajaisissa kuin perheriidan selvittelyssäkin tarvitaan erilaisia vuorovaikutustapoja: kontekstien kirjo on valtava.

Tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti kommunikoiminen lähtee sen havaitsemisesta, mikä on kunkin sosiaalisen tilanteen tarkoitus ja tavoite. Miksi puhun, mitä yritän viestittää, mitä yritän selvittää toisen ihmisen puheesta tai eleistä, ilmeistä, asennoista?

Hyvä vuorovaikutus saavuttaa tavoitteet

Jos vaikkapa haluaisit tutustua toiseen ihmiseen, silloin ei ole tarkoituksenmukaista istua hiljaa, eikä kovin tehokasta vain puhua pulputtaa itse kysymättä toiselta mitään. Tavoite on tutustua toiseen, ei tutustuttaa häntä sinuun yksipuolisesti tai vaikuttaa kylmän etäiseltä.

Jos taas yrität saada työkaverin ymmärtämään muutoksia työprosessissa, tehokkainta ei yleensä ole vain paasata ohjeita ja poistua paikalta, vaan antaa ohjeistuksen lomassa hänelle tilaa prosessoida uutta informaatiota ja rohkaista häntä kysymään tarkennuksia epäselviin kohtiin. Tämän tilanteen tavoite kun ei ole se, että sinä ohjeistat – vaan se, että työkaverisi ymmärtää ohjeet.

Sosiaalisten tilanteiden tavoitteellisuuden hahmottaminen on siis yksi hyvän vuorovaikutuksen kulmakivistä.

Vuorovaikutus on väline!

Emme puhu puhuaksemme, vaan luodaksemme yhteyden toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on ainoa keino saavuttaa tuo yhteys ja rakentaa siitä toivotunlainen: vuorovaikutus tulisikin nähdä välineenä, työkaluna ja instrumenttina siinä missä vasara tai viulukin. Vaikka musiikkisoitin voi olla itsessään kaunis esine, niin ensisijaisesti se on ilmaisun väline siinä missä vuorovaikutuskin.

Jotta vuorovaikutus voisi toimia yhteyden luomisen välineenä, tulee sille olla tietty käyttötarkoitus, tietty tehtävä. Vuorovaikutuksen tehtävä perheriidassa on usein toimia lyömäaseena, jolla loukataan toisen ihmisen tunteita. Mutta sen tehtävä voisi myös olla ymmärryksen lisääminen riidan osapuolten näkemyksistä: mistä olemme eri mieltä ja miten voisimme kuroa umpeen kuilua näkemystemme väliltä?

Ei ole siis ihan sama, millaista kieltä, ilmeitä ja eleitä käytämme kommunikoidaksemme. Kertauksena:

• Millaisen yhteyden haluat muihin ihmisiin?

• Missä kontekstissa?

• Työhaastattelu? Parisuhteen vahvistaminen? Ystävään tutustuminen?

• Mitä tavoittelet tulevissa vuorovaikutustilanteissa?

• Miten kommunikoit tehokkaasti suhteessa tavoitteeseen?

• Miten kommunikoit tarkoituksenmukaisesti suhteessa tavoitteeseen?

• Mikä on vuorovaikutuksen tehtävä siinä tilanteessa?

Elämässä tarvitaan kyvykkyyttä osallistua monenlaiseen vuorovaikutukseen jatkuvalla syötöllä.

Osallistumisen mahdollisuuksia parantaa kyky kommunikoida hyvin: sitä tarvitaan läpi ystävyyksien, parisuhteiden, työelämän ja perhesuhteiden. Väitänkin siis, että vuorovaikutusvalmennukset sekä ylipäätään tietouden lisääminen hyvän vuorovaikutuksen resepteistä kohottavat ihmisten elämänlaatua ja mahdollisuuksia menestyä kaikilla elämänaloilla.

Lähteitä tälle tekstille:

• [1] Spitzberg, 2000. What is good communication?

• Valkonen & Mikkola, 2000. Miten analysoida tehtäväkeskeisen ryhmän vuorovaikutusta? Teoksessa ”Nykytietoa puheviestinnän opetuksesta”, toimittanut Maarit Valo.